ositussopimus.fi

Avioehtosopimus vaikuttaa siihen, miten omaisuus jaetaan osituksessa. Avioehtosopimus voidaan tehdä olemaan voimassa sekä avioerotilanteessa että avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan tai vain toisessa näistä tilanteista. Mikäli avioehtosopimus on voimassa esimerkiksi vain avioerotilanteessa, avio-oikeus on voimassa täysimääräisenä, mikäli avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan.

Käytännössä tavallisin on avioehtosopimus, jossa määrätään, että kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että avioliiton purkauduttua puolisoiden omaisuutta ei jaeta tasan, vaan kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa itsellään.

Avioehtosopimuksella voidaan myös määrätä, että puolisolla ei ole avio-oikeutta tiettyyn toiselle puolisolle kuuluvaan omaisuuteen, esimerkiksi tämän omistamaan asuntoon tai autoon. Tämä määräys merkitsee sitä, että puolisoiden kesken jaetaan tasan kaikki muu paitsi avioehtosopimuksessa mainittu omaisuus

Avioehtosopimus ei kuitenkaan ole ehdottomasti sitova. Sen määräyksistä voidaan poiketa tai se voidaan jättää kokonaan huomiotta osituksen sovittelussa, jos avioehtosopimuksen noudattaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.

On tärkeää muistaa, että avioehtosopimus tulee tehdä huolellisesti ja selkeästi. Epäselvät tai puutteelliset määräykset voivat johtaa oikeudellisiin kiistoihin ositustilanteessa. On suositeltavaa, että molemmat puolisot saavat riippumattoman oikeudellisen neuvon ennen avioehtosopimuksen allekirjoittamista varmistaakseen, että sopimus on pätevä ja kattava. Yhteenvetona avioehtosopimus on voimakas oikeudellinen väline, joka antaa puolisoille mahdollisuuden muokata omaisuuden jakamista omien toiveidensa mukaiseksi. Kuitenkin sen pätevyys ja vaikutukset edellyttävät tarkkaa harkintaa, selkeyttä ja usein myös asiantuntijan apua.