Ositussopimuksia laativat lakimiehemme

Ositussopimus

Ositussopimus on syytä laatia aina, sillä se on kaikkien osapuolten edun mukaista. Jokainen avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan tai avioeroon. Avioeron vireille laittaminen käräjäoikeudessa tai puolison kuolema muodostaa puolestaan aviopuolisoiden varallisuutta koskevan ositusperusteen. Avioliittolain ositusta koskevat säännökset eivät ole pakottavaa oikeutta ja niistä saadaan poiketa puolisoiden yhteisellä sopimuksella.

Ositusperuste määrittelee sen omaisuuden, joka kuuluu osituksen piiriin. Mikäli puolisot eivät ole solmineet avioehtosopimusta ennen ositusperusteen syntymistä, on puolisolla oikeus vaatia ositusta. Osituksessa puretaan puolisoiden aviovarallisuusjärjestelmä, eli toteutetaan käytännössä puolisoiden välinen avio-oikeus. Ositusta ei suoriteta, jos aviopuolisoilla ei ole ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.

Ositus on määrämuotoinen oikeustoimi ja osituksen sisällöstä on määrätty avioliittolaissa. Ositus voidaan tehdä sopimusosituksena eli osapuolet laativat sopimuksen osituksen sisällöstä tai toimitusosituksena, jolloin käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja suorittaa osituksen.

Avioliittolain lähtökohdan mukaan omaisuus jaetaan ositusperusteen syntymisen jälkeen vaadittaessa. Lähtökohtaisesti puolisot voivat kuitenkin sopia omaisuuden jakamisen aikataulusta ja toteutustavasta keskenään. Tällainen sopiminen ja osituksen lopputulos on syytä merkitä kirjalliseen ositussopimukseen.

Osituksessa huomioidaan vain sellainen puolisoiden omaisuus, jota ei ole suljettu pois osituksen piiristä avioehtosopimuksella ja joka puolisoilla oli ennen ositusperusteen syntymistä tai sellaisen omaisuuden tilalle tullut omaisuus ja sen tuotto. Ositusperusteen syntymisen jälkeen saatu tai hankittu omaisuus ei kuulu ositettavaksi.

Osituksen osapuolet

Osituksen osapuolia ovat avioerotapauksessa puolisot ja kuolemantapauksessa leski sekä ensin kuolleen puolison oikeudenomistajat. Osituksen osapuolilla on oikeus vaatia ositusta.

On syytä huomioida, ettei osapuolen oikeus osituksen vaatimiseen vanhene. Siten esimerkiksi entinen puoliso voi olla kuolinpesän osakas pitkiäkin aikoja pelkästään sillä perusteella, ettei ositusta ole toimitettu.

Ositussopimukseen kirjattavan omaisuuden arvostaminen

Sekä puolisoiden, että kuolinpesän osakkaiden on syytä huomioida, että osituksessa omaisuus arvostetaan puolestaan vasta ositushetken mukaiseen arvoon, vaikka itse ositettava omaisuus määrittyy ositusperusteen syntyhetken mukaan.

Ositussopimuksessa osapuolet voivat sopia omaisuuden arvostamisesta keskenään sillä reunaehdolla, ettei sivullisen, kuten esimerkiksi velkojan, oikeutta loukata. Ositusta vaativa puoliso tai kuolinpesän osakkaat turvaavatkin oikeutensa juuri ositussopimuksella tilanteessa, jossa toisen puolison velkojilla on mahdollisuus periä ositusperusteella heille muodostuvaa omaisuutta. Käytännössä tällainen ulkopuolisen oikeus ei tule loukatuksi silloin, kun se arvostetaan ositussopimuksella käypään arvoon. Käypä arvo on omaisuuden todennäköisin luovutushinta. Osituksen arvostamista määrittävien seikkojen ohessa on kuitenkin syytä huomioida, että ositussopimus voidaan tehdä pätevästi jo avioliiton aikana.

Olemme tehneet yli kymmenen vuoden aikana satoja perunkirjoituksia ja tuhansia muita asiakirjoja. Palvelumme kautta saatte ammattilaisen laatiman ositussopimuksen, jolloin ositussopimus tulee laadittua asianmukaisesti ja tehokkaasti asianajajan toimesta.

Osituksen hinnoittelu riippuu selvitettävien asioiden laajuudesta ja aiheutuvan työn määrästä. Jättäkää yhteystietonne yhteydenottolomakkeelle, niin otamme teihin yhteyttä. Yhteydenottonne ei sido tilaamaan ositussopimusta meiltä.

Asiakirjoja kokemuksella

”Vastaan Asianajotoimisto Legistum Oy:ssä avioehtosopimusten, testamenttien, perukirjojen ja ositussopimusten laatimisesta. Laadin vuosittain satoja näitä asiakirjoja. Kyseisten asiakirjojen laatiminen kannattaa, koska niiden avulla vältytään usein hankalilta riidoilta esimerkiksi avioerotilanteessa, kun asioista on sovittu aiemmin sovussa. Ennakkoon laadittuna asiakirjat myös säästävät aikaa sekä rahaa, kun ei tarvitse riidellä esimerkiksi omaisuuden jakamisesta. Varsinkin jos toinen puolisoista on yrittäjä, voidaan yritystoiminta sulkea avioehdolla avio-oikeuden ulkopuolelle ja näin vältetään usein hankala yrityksen arvon määrittäminen osituksessa. Huomion arvoista on, että yritysomaisuus voidaan myös testamentata. Nykyisin saadaan myös perinnöksi erilaista omaisuutta (kuten kesämökkejä ja osakkeita), joka on järkevää suojata oman elämäntilanteen muutosten varalta. ” kertoo asianajaja Kirsi Wähäaho

Palveluntarjoaja – Asianajotoimisto Legistum Oy

Asianajotoimisto Legistum Oy on lakiasioiden asiantuntija, tarjoamme liikejuridiikan ja perhejuridiikan palveluita niin arkipäivän lakiasioissa kuin myös laajoissa ja vaativissa yritysjärjestelyissä. Legistum on perustettu vuonna 2000, jonka jälkeen yhtiö on kasvanut keskisuureksi suomalaiseksi asianajotoimistoksi. Toimistomme sijaitsevat Helsingissä, Seinäjoella, Jyväskylässä, Saarijärvellä ja Tallinnassa.

Tutustu Asianajotoimisto Legistumin muuhun henkilökuntaan

Tarvitsetko apua osituksessa?

Ota yhteyttä asianajajaamme

Ota yhteyttä