Avioero ja sen jälkeinen ositus voidaan toteuttaa ositussopimuksella. Ositussopimuksen ja siinä käytettyjen sanojen oikeudelliset vaikutukset on syytä tuntea tarkasti. Avio-oikeudesta säädetään avioliittolaissa ja Suomen lain mukaan aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei muuta ole määrätty. Avio-oikeus toisen aviopuolison omaisuuteen tarkoittaa sitä, että omaisuuden jako- tai ositustilanteessa aviopuolisoiden omaisuus jaetaan puoliksi kummallekin.
Puolisot voivat hakea avioeroa joko yhdessä tai yksin. Avioerohakemus jätetään jomman kumman puolison kotipaikan käräjäoikeuteen. Avioeron hakemisen jälkeen omaisuus tulee jakaa eli osittaa puolisoiden kesken. Ositus voidaan tehdä sopimusosituksena eli osapuolet laativat sopimuksen osituksen sisällöstä tai toimitusosituksena, jolloin hakemuksen perusteella käräjäoikeuden määrämä pesänjakaja suorittaa osituksen. Toimitusositusta varten toisen puolison on tehtävä kotipaikkansa käräjäoikeuteen hakemus pesänjakajan määräämiseksi. Toimitusosituksessa pesänjakajana toimii aina lakimies.
Ositus peruste syntyy, kun avioeroasia tulee vireille käräjäoikeudessa. Ositusperuste määrittelee sen omaisuuden, joka kuuluu osituksen piiriin. Omaisuus, joka on saatu ositusperusteen syntymisen jälkeen, ei kuulu ositettavan omaisuuden piiriin. Osituksen osapuolia ovat avioerotapauksessa puolisot ja osituksen osapuolilla on oikeus vaatia ositusta. Oikeus vaatia ositusta ei vanhene.
Avioero ja omaisuuden jako
Kun avioero on tullut käräjäoikeudessa vireille, kumpi tahansa puolisoista voi vaatia omaisuuden ositusta toimitettavaksi. Ositus voidaan toimittaa heti, kun asia on tullut vireille, eikä puolisoiden tarvitse välttämättä odottaa kuuden kuukauden harkinta-ajan kulumista. Avioeron perusteella toimitettavassa omaisuuden osituksessa jaetaan pääsäännön mukaan puolisoiden kaikki omaisuus tasan puolisoiden kesken. Osituksen yhteydessä laaditaan laskelma ja sovitaan myös siitä, maksaako enemmän omaisuutta omistava puoliso toiselle osapuolelle tasinkoa eli hyvitystä.
Osituksen toimittamisen jälkeen omaisuus rekisteröidään sen puolison nimiin, jonka omistukseen se on osituksessa tullut. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, jos puolisot ovat tehneet ositukseen vaikuttavan avioehtosopimuksen. Erityisissä tilanteissa omaisuuden ositusta on mahdollista myös sovitella kohtuusnäkökohtien perusteella, jolloin osituksessa poiketaan omaisuuden puolittamisesta.